Opiskelijaedustus

Vuoden ensimmäisen kokouksen esityslistalla oli lukuisten ilmoitusasioiden joukossa OPM:n terveiset uudistuneelle julkisoikeudelliselle yliopistolle; asiasta syntyi mielenkiintoista keskustelua. Lisäksi käsittelyssä oli laitoksen budjetti. Kokoustekniikkaa sai hiottua taas, kun yksimielisellä päätöksellä otimme esityslistan ulkopuolelta myös opettajien työsuunnitelmia vahvistettavaksi; opetuksen organisoitia on helpompi ymmärtää kun näkee, millaisista resurssoinneista kurssit koostuvat.

Opetusministeriö on yliopiston johdon foorumilta saatujen terveisten mukaan rohkaissut laitoksia tekemään päätöksiä itsenäisesti (“rahaa on vähän mutta päättäkää itse mihin sen käytätte”), suurentamaan yksikkökokoja ja miettimään, ovatko kaikki tiedekunnat kaikissa yliopistoissa tarpeellisia. Aloituspaikkoja tulisi lisätä sosiaali- ja terveydenhuoltoaloilla, ja vähentää kulttuuri-, matkailu- ja teknisillä aloilla. Putkitutkinnoista tulisi luopua, eli kandiopiskelijan pääaineen ei tarvitse olla sama maisterivaiheessa. Vaikuttaa sille kuin itsenäistä kandintutkintoa vahvistettaisiin tällä linjauksella, mutta mitkä ovat sen työllistämisedellytykset?

Yliopiston pitää tehdä linjaukset strategiansa toteuttamiseksi 10.3. mennessä (sisältää aikataulun ja linjaukset school-mallille) mutta nykyiset toimielimet jatkavat 31.12.2011 saakka.  Yliopiston henkilöstö- ja viestintäohjelma tehdään syksyllä 2010, ja uudet koulutusohjelmat ja hakukohteet on oltava tiedossa vuoden loppuun mennessä. Aika lailla siis uutta, ja aikataulu on hurja. Henkilökunnan skeptisyys sen realismista on ymmärrettävää: uuden school-mallin mukaan näitä yksiköitä voisi olla Tampereen yliopistossa 10, jolloin me olisimme yhdistymässä useiden muiden oppiaineiden kanssa. Kaavailut ovat kuitenkin kesken, samoin kuin sen suunnittelu, hakevatko uudet opiskelijat näihin yhdessä köntässä erikoistuen vasta maisterivaiheessa tiettyyn pääaineeseen. Tällöin taas opiskelijan oikeusturvassa pitää olla hereillä: esimerkiksi sen päättäminen, kuka hyväksyttäisiin tällä mallilla suosittujen aineiden “maisterinohjelmiin” ei liene ihan yksinkertaista.  Tiedekunnan laitosten johtajat ovat eilen kokoontuneet suunnittelemaan asiaa. Bolognan sopimuksesta poiketen meillä opiskelija saa samalla oikeuden kandidaatin- ja maisterinopintoihin, joten niiden eriyttäminen mainitulla tavalla tukee ajatusta kanditutkinnon työllistävyydestä. Kaikesta tästä päällimmäinen fiilis on, että pysyvää on vain muutos.

Muutoksessa olisi myös huomioitava tutkimuksen rahoitus, kuka hakee ja kenelle ne suunnataan, kun school-malliset yksiköt kasvavat nykyisiin verrattuna. School-yksiköt ovat tulosvastuulisia, joten tutkimusresurssien jakaminen voi olla mutkikasta. Uhkana on myös hallinnon eriytyminen tutkimuksesta ja opetuksesta, jos malli suunnitelman mukaisesti eriyttää hallintopalvelut muusta toiminnasta. Meidän kannaltamme olennaista on, että silloinkin hallinnossa säilyy kolmikantamalli, eli opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.

Laitoksen rahoitus on pitkälti ennallaan, mutta esimerkiksi tes:n mukaiset korotukset palkoissa ovat 5% luokkaa. Eli kuluja on enemmän kuin ennen. Käytännössä laitoksen suunnitelmista poistuu 17kk henkilöstöresurssia (käytännössä assistentuureja jätetään täyttämättä). Lisäksi säästöä saadaan matkakuluista ja tuntiopetuksesta viilaamalla; opsu-ryhmä valmistelee muutoksia mahdollisimman tasa-arvoisella tavalla ja laitosneuvosto hyväksyy lopullisen suunnitelman. Opiskelijaedustuksen on siis syytä olla hereillä kokouksissa! Turhauttavaa että opetuksesta joudutaan tinkimään, mutta sama linja koskee henkilökuntaa ja koko organisaatiota. Henki kokouksessa olikin hyvä, vaikka kokonaistilanne näyttäytyy tavalla, jossa sekä oman yliopiston että kansallisten poliittisten päättäjien arvovalinnat tuntuvat opiskelijanäkökulmasta kyseenalaisille.

Krisse Nykänen