Laitosneuvoston kokous 23.03.2010
Kokous oli tällä kertaa tiivis eikä pääasiasta eli opetussuunnitelmien hyväksymisestä vuosille 2010-2012 noussut suurempaa erimielisyyttä. Opsu-työryhmä oli valmistellut asiaa ansiokkaasti, ja joidenkin tarkistusten kautta voitiin suunnitelmat hyväksyä. Jatkossa yhteinen kandivaiheen opiskelu tulee muuttamaan opetussuunnitelmia, sillä oppiainekohtainen erityisyys vähenee ensimmäisinä vuosina.
Yliopiston hallitus on kokouksessaan 12.3. päättänyt että laitosneuvostot ovat 1.8.2010 alkaen laitosten johtokuntia. Kokoonpano ja toimivalta pysyvät kuitenkin lähiajat entisellään kuten edellisen kokouksen muistiosta voi lukea. Vuodenvaihde tuo mukanaan myös uuden laitoksen johtajan; toivokaamme että muutos tuo yhtä keskustelevan ja yhteistyöhenkisen vetäjän laitokselle (ja ”schoolin” johtokuntaan).
Kokouksen jälkeen käytiin keskustelua yliopistouudistuksen tuomista muutoksista sivuaineilijoille. Voisiko sivuaineita suorittaa opiskelijan tarpeen mukaan ilman säädeltyä järjestystä? Yleensä perusopinnot ovat edellytys aine- ja syventäviin opintoihin, ja vaikka vapaa kurssien valinta olisi opiskelijalle mielekästä, voi sen vieminen yliopistobyrokratiassa olla vaativa urakka. Puhetta syntyi myös OPM:n uudistuksista koulutuksen tehostamisesta (välivuodet pois, suoraan 2. asteen koulutuksesta korkeakouluopintoihin). Mitä tämä tarkoittaa tasa-arvon kannalta, esimerkiksi sukupuolten välillä kun näyttäisi että pojilla pääsy vahvaa reaalia edellyttäviin pääaineisiin viivästyy useammin kuin tytöillä? Tai niiden kohdalla, jotka haluaisivat vaihtaa alaa/ jatkaa korkeakouluopintoihin vasta muutaman työvuoden jälkeen? Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan koko Euroopassa korkeakoulutetut saavat ensimmäisen koulutusta vastaavan työpaikan keskimäärin 28-29 vuotiaana. Miten opintouran tehostaminen muuttaisi tätä faktaa? Työuran pidentäminen on edellytys hyvinvointivaltion selviytymiselle, mutta onko ajallinen ja rahallinen tehokkuus ainoa tie hyvään yhteiskuntaan; onko vapaan sivistyksen ja humboldtilaisen yliopiston menetyksen hintaa mietitty tarpeeksi uudistusten keskellä?
- Krisse Nykänen
