Sosiologia
Tänne kaikki palaute sosiologian opintokokonaisuuksista, eli kursseista, seminaareista ja kirjatenteistä jne.
Opiskelijavaikuttamisen kanava.
Tänne kaikki palaute sosiologian opintokokonaisuuksista, eli kursseista, seminaareista ja kirjatenteistä jne.
Hei,
Olen pitkään kaivannut taloussosiologian/talousantropologian suunnalta opetusta ja nyt tänä vuonna onkin tulossa Aron pitämä seminaari. Toivoisin, ettei tämä kuitenkaan jää viimeiseksi.
Ilmiönä markkinat/talous on niin laaja ja merkittävä, ettei sitä tulisi jättää marginaaliin sosiologiassakaan.
Terveisin Heikki
Heikki Laurikainen
syyskuu 14, 2009 5:14 pm
Hei!
Seuraavien kirjojen paikkaa perusopinnoissa sopisi mielestäni harkita:
Held & McGrew: Globalisaatio – puolesta ja vastaan. Vastapaino 2005
- jäi mieleeni varsin suppeana esityksenä, sosiologian piiristä löytyisi varmasti antoisampia hengentuotteita, joissa myös sosiologisella teorialla olisi tärkeämpi osa. Vaikkapa castellsia ja wallersteinia käsittelevät kirjat tai artikkelit voisivat sopia tähän.
Giddens, Sociology, 4th edition. Polity Press 2001
- jos on lukenut pääsykoekirjan huolella – kuten sisäänpäässet opiskelijat luultavasti ovat – tämän tiiliskiven lukeminen on turhauttavaa
- en ole lukenut Zygmunt Baumanin Sosiologista ajattelua, mutta ehkäpä siinä olisi vaihtoehto Giddensille.
Terveisin
Suvi V.
Suvi Vainio
syyskuu 28, 2009 2:32 pm
Kiitos ajankohtaisesta palautteesta – uusia tutkintovaatimuksia sorvataan paraikaa.
Tenttikirjojen valinnassa on ajateltava myös sivuaineopiskelijoita. Sosiologia on aina ollut suosittu sivuaine. Suurin osa tenttijöistä ei siis tunne sosiologian perusteita yhtä hyvin kuin pääaineopiskelijat.
Perusopintoihin ei myöskään ole haluttu ottaa liian vaativia teoksia ja tähän liittyen on haluttu suosia suomenkielisiä kirjoja (ainoana poikkeuksena Giddens). Giddensin paikkaa on taas perusteltu sillä, että opiskelijoiden on hyvä tuntea edes yksi “tiiliskivi”. Vaihtoehtona Giddensin tenttimiselle on perinteisesti ollut lukupiiri.
Pasi Pyöriä, sosiologian yliassistentti
Pasi Pyöriä
lokakuu 1, 2009 5:56 pm
Croeso.
Komppaan täysin Heikki Laurikaista, että yhteiskuntatieteilijöiden pitäisi tietää jotain yhteiskunnan toiminnan fyysisitä ehdoista, nimittäin taloudesta, jotain.
Syventävissä opinnoissa on Polanyin Suuri Murros (vastapaino), josta on ihan kaksi lukupiiriäkin. Suosittelen lukupiirejä ja ko. teosta lämpimästi kaikille!
Oma lehmäni ojassa on ettei kriminologiaa käsitellä juuri ollenkaan sosiologiassa. Muutama Foucault on syventävissä/aineopinnoissa. Mutta ehkä tämä on kuin kurkottelisi kuuta taivaalta?
Taloutta voisi opettaa sosiologiassa enemmän, esim. juuri tuosta talousantropologian perspektiivistä. Kaikilta ei suju kansiksen edellyttämä matematiikan taso, joten teoreettisemmallekin opetukselle olisi tarvetta.
Cpl. Salo Juhani
lokakuu 2, 2009 1:19 pm
Tiedoksi kriminologiaan liittyen,
Jatko-opiskelijoille järjestetään kesäkuussa 2010 kurssi otsikolla CURRENT ISSUES IN CRIME AND PUNISHMENT:
http://www.uta.fi/laitokset/yty/yhteiset_jatko-opinnot/kurssit/kurssiuutinen.php?item=42005
Kurssi on siis suunnattu jatko-opiskelijoille, mutta aina voi tiedustella jos luennoilla olisi tilaa muutamalle perustutkinto-opiskelijallekin.
Pasi Pyöriä, Sosiologian yliassistentti
Pasi Pyöriä
joulukuu 10, 2009 5:41 pm
Sonmoro.
Mieltäni on askarruttanut kuinka sosiologit ovat ulkoistaneet tiedonsosiologian tarpeen filosofian opiskelijoille tieteenfilosofiaksi?
Toinen iso kysymys on miksi sosiologit eivät tiedä mitään sosiaalipsykologeista? Tähän olen kuullutkin jo kiertoteitse vastauksen; se olisi liian kallista. Onhan meillä vapaa sivuaineoikeus. Sikäli pidän nykyistä ratkaisua sangen filmaattisena. Mutta huoleni on ettei kai samaa olla mietitty tieteensosiologia->tieteenfilosofia tilanteessa?
Sosiologeilla kuuluisi olla tarkempi käsitys tieteenteon problemaattisuudesta. Latour on askel oikeaan suuntaan, mutta jokainen voi katsastaa miehestä kritiikkiä: http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/latour.htm. Ehkä Bruno ei sittenkään yksinään riitä tieteenfilosofian saralla?
Kattellaan mistä keksin kitistä seuraavaksi. Pidän ohjenuorana, että kaikki mikä jää mainitsematta on niin hyvällä tolalla kuin asian kuuluukin olla.
Cpl. Salo Juhani
lokakuu 26, 2009 7:34 pm
Kivi kengässä on palannut.
Ihmettelin tässä miksei yhteiskuntatieteilijöille ollenkaan opeteta rationaalinen toimija- & peliteoriaa? Taitaa peliteoria olla liian uusi vielä suomalaisille? Varsinkin peliteoriassa kritiikkeineen on haastetta, kun variaatioita on lähes loputtomasti. Varsinkin kun “diktaattori-pelit” jakaantuvat luottamuspeleihin jne. Sitten on tietysti vielä pelin suunnittelu, joka kuulostaa hyvinkin sosiologiselta.
Tässä olisi haastetta kerrakseen…
Cpl. Salo Juhani
lokakuu 31, 2009 12:15 pm
Hyvän kuvan sosiologisen tutkimuksen laajuudesta saa kansainvälisen sosiologiliiton ISA:n nettisivuilta:
http://www.isa-sociology.org/
Siellä on listattuna yhteensä 61 eri aihealueen tutkimusverkostoa (Research Networks), mikä ei suinkaan kata kaikkea mitä sosiologit maailmalla tutkivat. Joka neljäs vuosi kun ISA:n maailmankonferenssi kokoaa yhteen n. 3 000 tutkijaa kaikilta mantereilta, työryhmissä käsitellään satoja eri tutkimusaiheita, joiden tärkeyttä en rohkenisi kiistää.
On selvää, ettei yhden laitoksen tai edes kokonaisen yliopiston opetustarjonta voi kattaa kuin pienen osan mahdollisista tutkimusalueista. Tämän takia onkin ilahduttavaa, että opiskelijat vuodesta toiseen jaksavat keksiä tuoreita tutkimusaiheita tai uusia näkökulmia vanhoihin aiheisiin.
Pasi Pyöriä, sosiologian yliassistentti
Pasi Pyöriä
marraskuu 10, 2009 5:48 am